Tehtiin viime viikonloppuna viiden ystävän kanssa ruskareissu Norjaan. Meillä oli vuokrattuna yritykseni matkailuauto, joka on juuri kuudelle rekisteröity ja siitä löytyy myös kuudelle petipaikat. Nyt siis todistetusti kuusia aikuista ihmistä mahtui varsin kivasti. Tosin, jos ihan rehellinen olen, pöytäryhmästä tehty peti ei mikään tilavin kahdelle miehelle ole.
Reissu käyntiin
Aloitimme reissun ajelemalla Kittilän, Ylläksen ja Muonion kautta Enontekiölle ja sieltä edelleen Kautokeinon kautta aina Gobba-Suolojavrin rannalle yöksi. Jatkoimme aamulla matkaa kohti Altaa, jossa kävimme torilla kahvilla ja Biltemassa ostoksilla. Kaupunkihengailun jälkeen ajelimme hieman eteen päin kaupungista ja teimme retken rullakivirannalle. Kiertelimme rannalle hieman poikkeavia reittejä ja kävimme hieman korkeammalla vaarojen päällä. Lopulta laskeuduimme rannalle ihastelemaan upeaksi hioutuneita kiviä.
Matka jatkuu
Matka jatkui Altasta kohti Lyngenin vuonoa upeita maisemia ihastellen. Olimme ajaneet tätä reittiä aikaisemmin, mutta silloin pimeällä. Matkan aikana etsimme netistä mahdollisia yöpaikkoja, sekä mestoja, joissa voisi kalastaa. Puskaparkki sovelluksesta löytyi lopulta Kågenin saari, johon oli merkattu parkkipaikka. Paikassa oli hienot vuoristo maisemat ja kallioinen ja nopeasti syventyvä merenranta. Pääsimme vihdoin kalastelemaan kiireettömästi ja tulostakin tuli. Sain perholla useita 20-30 cm seitiä, sekä jonkun verran pienempiäkin. Kaverit sai virveleillä paljon samanlaista, mutta tärppäsi myös isompiakin kaloja. Ainakin yksi lähes 50 cm seiti, sekä samaa koko luokkaa oleva turska.
Nukuttiin reissun toinen yö siis Kågenin saarella parkkipaikalla. Aamulla heräsin kuuden aikaan, kuten pari muutakin retkikunnasta. Lähdimme viereisen vuoren alarinteelle aamukahvin keittoon ja ihastelemaan auringonnousua. Meidän ollessa aamun retkellä, olivat muutkin heräilleet hiljalleen autolla.
Kohti Lyngeniä
Kågenilta jatkoimme ajelua kohti Lyngenin vuonoa ja Skibotnia. Meillä oli alunperin ajatuksena ajaa Narvikiin ja sieltä Abiskon kautta Ruotsin halki kotia, mutta aika tuli hieman vastaan. Lähdimme Lyngenistä kohti Kilpisjärveä ja matkalla pysähdyimme tietenkin Rovijoen putoukselle, sekä Galggojavrille. Teimme Galggojavrilla ruoan, jonka jälkeen koko porukka kävi kalastelemassa järven lähirantoja. Taimenta ja rautua, emmekä muutakaan kalaa järvestä löytäneet, joten jatkoimme matkaa kohti Kilpisjärveä. Kilpisjärvellä tankattiin dieseliä ja kävimme kaupassa hakemassa vähän leikkelettä ja makeisia. Pysähdyimme luontokeskuksen parkkipaikalle ja valmistimme siinä muurikalla todella maukkaat hampurilaiset, sekä lätyt. Illan päätteeksi vielä pikku lenkki Tsahkaljärvelle. Reissussa ollessa ajattelin jotenkin, että se on sellainen järvi, jossa ei saa kalastaa tai että siinä ei ole kalaa. Kuulin nyt jälkeen päin, että olisi ollut ihan hyväkin taimen järvi. Järveä voi kalastaa metsähallituksen Käsivarsi-Tarvanto vapaluvalla. Lupaan kuuluu myös lähellä oleva Saanajärvi.
Eriskummallinen kylä
Reissun viimeinen yö oltiin Ulkuniemessä Könkämäenon rannalla. Tässä paikassa oli erikoista se, että siitä meni joen yli ruotsin puolelle kävelysilta ja ruomen puoleinen parkkipaikka oli täynnä ruotsin kilvissä olevia autoja. Yksi kaveri googletti, että mikä homma tämä on ja selvisi, että joen toisella puolella oli ruotsalainen kylä Keinovuopio, johon ei kulje tietä ruotsin puolelta lainkaan. Asukkaat kulkevat kotia siis aina suomen puolelta. Jonkun korona-ajan artikkelin mukaan kylässä asui vakituisesti neljä henkilöä. Autoja siellä oli kuitenkin reilusti enemmän.
Ruotsin kautta kotia
Jatkoimme matkaa Könkämäenon rannalta kohti etelää. Päätimme käydä Sonkamuotkassa edullisella munkki kahvilla ja samalla hieman tuliaisia hankkimassa. Sunnuntain ruoka päätettiin syödä Pajalassa, joten suuntasimme Muonion kohdalta rajan yli ja ajelimme Pajalaan. Puolet porukasta söi hampurilaista Frassesilla ja toinen puolikas, minut mukaan lukien söimme puolestaan pizzaa.
Oli kyllä kaiken kaikkiaan mukava reissu hienoineen maisemineen. Merikalastus oli itselle ihan uutta ja samalla myös ihan uusi kalalaji plakkariin. Olen puhunut kesän aikana lapsille, että tehdään syksyllä retki norjaan, joten voi olla että palaan vuonojen maahan jo heti ensi viikonloppuna. Tällä hetkellä näyttää Lyngenin alueelle kovasti vesisadetta, joten voi olla, että retki suuntautuu pohjoiseen Lakselv – Tana bru seuduille.
Maasin pohjoispuolen maisemat herätti itselle jälleen haaveen jonkinlaisesta kalastusvaelluksesta. En ole ikinä vaeltanut yksin, enkä nukkunut luonnossa teltassakaan yksin, joten ihan heti en uskalla tämmöistä vaellusta toteuttaa. Täytyy ottaa asiaksi alkaa treenaamaan, eli ihan ensimmäisenä teltan kanssa lähiluontoon yksin yöpymään.
– Juhani
Vastaa