Kirjoittaminen.
Asia, josta on tullut viime vuosina tärkeä tapa ilmaista itseäni. Kirjoitan
tätä blogia, kirjoitan ylös kalaretket, kirjoitan jonkinlaista päiväkirjaa,
joka sai muuten alkunsa siitä, kun tehtiin lopullinen yrityskauppa vuonna 2022.
Aloin silloin kirjoittamaan lähinnä yrittäjyydestä ja siitä, miten tämä meidän
yritys voi ja kehittyy, tai on kehittymättä. Tämä muistikirja on muuttunut
hiljalleen arkielämän päiväkirjaksi, johon kirjoitan sen hetkisiä fiiliksiä
elämästä, mutta myös yrityksestä ja yrittäjyydestä. Joskus kirjoittelen
useamman kerran viikossa, joskus väli venähtää kuukaudeksi. Voisin kirjoittaa
vaikka kuinka paljon, jos olisi aikaa.
Blogiin kirjoitetuissa kalatarinoissa olen hakenut omaa tyyliä. Välillä kirjoitan
nykyhetkessä ja välillä taas menneessä ajassa. En ole opiskellut kirjoittamista
mitenkään, koulun äidinkielessä en ollut kovin hyvä. Viime vuosina olen lukenut
paljon kirjoja ja kerännyt niistä alitajuntaan erilaisia tapoja, joita sovellan
omissa teksteissä. Virheitäkin varmaan sattuu vähän väliä.
Kenelle kirjoitan ja miksi? Yksi merkittävä syy kirjoittamiselle on yksinkertaisesti oma halu. Esimerkiksi kalaretkistä kirjoittaessa pääsen jotenkin kokemaan sen retken vielä uudelleen ja lisäksi siitä jää merkintä tulevaisuutta ajatellen. Kirjoittaessa tulee muisteltua
tarkemmin yksityiskohtia, mitä muuten ei varmaan tulisi. Toisaalta on
yhdentekevää lukeeko joku kirjoituksia. Toisaalta taas näen blogini
tilastoista, että joitain kymmeniä kävijöitä blogissani käy kuukausittain,
joten olisi kiva saada myös palautetta lukijoiltani. Kävijämäärät ovat verrattain melko vähäisiä, koska vuosina 2018-2020 blogissa ja kuvasivustolla vieraili kuukausittain keskimäärin 1000 kävijää.
Kalatarinoiden lisäksi minulla olisi paljon kantaaottavia ajatuksia liittyen
ilmastonmuutokseen, luontokatoon, ihmisen ahneuteen ja yrittäjyyteen. Koen,
että en ole vielä tarpeeksi taitava kirjoittamaan niin sanottuja
mielipidekirjoituksia. Toki sisällytän näitä myös erätarinoihin.
Olen tällä hetkellä yrittäjänä yrityksessä, joka valmistaa keittiökalusteita, wc- ja
kylpyhuonekalusteita, säilytyskalusteita, sekä monipuolisia erikoiskalusteita.
Olen puusepän ammatin lisäksi myös sähköasentaja. Työurani aikana on tullut
työskenneltyä melko monipuolisesti erilaisia teknisissä töissä.
Sähköasentajana, ikkunoiden huolto- ja korjaustyössä,
saippua-annostelijamyyjänä, keittiömyyjänä, Lappsetin tehtaalla,
rakennusapumiehenä, keittiökalustevalmistajana ja niin päin pois.
Olen aina ajatellut olevani luova. Välillä luovuuden aiheena on ollut arkkitehtuuri ja välillä taas huonekalut. Piirtää en ole ikinä osannut ja nykyisessä työssä olen saanut huomata, että laaja-alainen sisustus- ja kalustesuunnittelukaan ei ole vahvinta osaamistani. Ja tarkoitan siis värien ja materiaalien sommittelua. Kalusteiden osalta tekninen puoli on enemmän osaamisalaani. Työn ja perheen lisäksi yritän
siis harrastella erilaisia asioita. Pyöräilyä suurin piirtein joka toinen kesä,
kalastusta tällä hetkellä isommalla innolla, Youtube videoiden tekoa,
valokuvaamista ja sitten tätä kirjoittamista. Videotuotanto ja kirjoittaminen
on sellaisia, joissa haluan kehittyä, mutta en toistaiseksi tavoittele niistä
ammattia. Kirjoittamisen puolella muistikirjassa on muutamia ideoita jopa
kokonaisesta kirjasta, sekä paljon aiheita lyhyemmille kirjoituksille.
Kalatarinoita tulen tietenkin kirjoittamaan aina, kuin retkellä ehdin käymään.
Videotuotannon puolella olen pitkään visioinut jotain kaunista, Suomalaisen klassisen musiikin ja luonnon yhdistämistä. Haluaisin siis hyödyntää ja tuoda esille suomalaista
klassista musiikkia yhdessä laadukkaiden luonto- ja kalastusvideoiden kanssa.
Tämän lisäksi Kahvia ja Keloja tyyppinen konsepti on myös ajatuksissa ja sitä
ajatusta täytyisi jotenkin kirkastaa. Olen aina ollut huono suunnitelmallisuudessa, tai ainakin toteuttamaan suunnitelmien pohjalta. Olen kyllä laatinut paljonkin suunnitelmia mm. yritykseni sisällä, mutta harvoin ne ovat toteutuneet.
En ole sellainen henkilö, joka innostuessaan oppii jonkun asian nopeasti, saavuttaen ison
yleisön kertaheitolla, niin kuin jotkut seuraamani nuoret valokuvaajat ovat
tehneet Instagramissa. Olen ollut digikameroiden kanssa tekemisissä kohta 20
vuotta, enkä siltikään ole, kuin melko hyvä. Olen maastopyöräillyt myös kohta
20 vuotta, enkä vieläkään osaa sanoa, minkälainen geometria minulle on hyvä.
Mie tykkään ajella sillä pyörällä, minkä omistan. Olen luultavasti kiinnostunut liian monesta asiasta, joten oppiminen jakautuu laajalle, enkä siksi osaa mitään todella hyvin, enkä tiedä asioista todella paljon. Onneksi näitä kaikkea voin huoletta harrastaa, välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat.
Kiva kun luet blogiani ja tervetuloa myös jatkossakin tänne.
Kaiken muun ajatuksen ja kiireen keskellä olen ajatellut välillä, että rakennan ihan oikeat kotisivut blogille, kuville ja videoille. Mitä mieltä sinä olet siitä?
Vastaa