Avainsana: Kirjolohi

Kausi 2025 oli ensimmäinen kokonainen kausi ja kalaretkistä tuli kirjoitettua semi hyvin myös kalapäiväkirjaa. Rupesin mielenkiinnosta katsomaan, mitä viime kaudesta jäi käteen mahtavien kokemuksien lisäksi. Kalapäiväkirjaa selailtua tuli huomattua, että tarkat muistiinpanot ovat erityisen tärkeitä, mikäli haluaa jatkuvuutta eri vesistöjen tutkimiselle ja kalastukselle. Huomasin, että osa muistiinpanoista oli todella tarkkoja ja osa taas vähän sinne päin. Joistain retkistä, joissa pyysin tyhjää, ei ole välttämättä mitään merkintää.

Kalapäiväkirjasta ilmeni, että sain kauden aikana noin 25 harjusta, yhden taimenen ja yhden kirjolohen. Tarkennettakoon, että tähän laskettiin vain perhokalastuksella saadut kalat. Heti tätä kirjoittaessa muistin, että yksi huhtikuinen Kintasjoen harjus jäi merkkaamatta. Sain kauden aikana virvelillä lisäksi yhden taimenen, pari harjusta ja yhden kirjolohen, sekä muutamat hauet ja ahvenet.

Perhokalojen määrä, noin 28 kappaletta voi olla jollekin vähän, jollekin ihan hyvä määrä ja toiselle taas paljon. Määrä riippuu paljon siitä, kuka on kalastamassa, missä kalastaa ja minkä kokoisia kalat ovat. Voidaan tässä artikkelissa unohtaa melkein tyystin yksi taimen ja kirjolohi. Taimen oli täysin sattuma, kun olin etsimässä syysharjusta ja kirjolohi taas itselle poikkeuksellisesta paikasta, keskeltä kaupunkia Kemijoen rannalta. Voidaan keskittyä siis pelkästään harjuksen kalastamiseen tältä osin. Lähes kaikki harjukset, muutamaa yksilöä lukuun ottamatta ovat Rovaniemen vesistöistä. Ne muutama poikkeus löytyi siiman päähän Sodankylän pohjoispuolelta, sekä yksi Sallan kunnan alueelta.

Olen taulukoinut saaduista kaloista lajin, pituuden, joen osan, pyyntikuukauden, perhon ja vuorokauden ajan. Vuorokauden ajat ovat jaettu neljän tunnin välein, eli 06.00-10.00 on aamupäivä, 10.00-14.00 keskipäivä ja niin edelleen.

No mitäs se kalapäiväkirja sitten kertoi viime kaudesta. Kausi alkoi huhtikuussa ja päättyi lokakuussa. Perhosiimaan tarttui yhteensä noin 28 kalaa, joista 26 oli harjuksia. Kaloja tuli kahdeksalla eri perholla, kymmeneltä eri joelta ja viitenä eri vuorokaudenaikana. Eniten kaloja tuli pintaperholla, Black Gnatilla ja vähiten mustalla leechillä, jossa oranssi kuula. Black Gnatiin iski kahdeksan harjusta ja leechiin vain yksi harjus. Eniten kaloja tuli keskipäivällä (8kpl) ja parhaimmat kuukaudet oli kesä-, heinä- ja syyskuu jolloin haaviin pääsi kuusi kalaa per kuukausi. Kaikista harjuksista 10 kappaletta tuli pintaperholla. Pintaperho harjuksista yksi kesäkuussa ja loput syys- ja lokakuussa. Orange tag ja Pinkki leech toi haaviin kumpikin neljä kalaa, vihreä/harmahtava Pheasant tail toi puolestaan viisi kalaa. Tämä oli toiseksi paras ottiperho ja aikaisemmin mainitut Orange tag ja Pinkki leech jaetulla kolmossijalla. Kaksi kalaa tuli puolestaan mustaan foam klinkkiin, mustaan perinteiseen klinkhammeriin ja vihreään larvaan. Niin kuin aikaisemmin sanottuakin, musta leech toi vain yhden kalan.

Kalapäiväkirjaa tutkiessa olen huomannut muutaman puutteen, jotka voisivat olla hyödyllisiä oppimista varten. Perus tilastointiin tämmöinen on täysin riittävä, mutta jos haluaa oppia enemmän esimerkiksi harjuksen ruokailukäyttäytymisestä, olisi hyvä merkata muitakin asioita retkeltä ylös. Veden osat, tai miten sen nyt kirjoittaakaan, tulee ensimmäisenä mieleen. Yritin nyt muistin varaisesti merkata kaikkien kalojen kohdalle paikan, josta kala tuli. Merkkauksissani esiintyy kevättulvan jälkeistä vuolasta virtaa/koskea, suvantoa, niskaa, nivaa, virranreunaa ja peiliä. Näistä voisi miettiä yksinkertaiset speksit. Esimerkiksi suvanto, koskenniska, koski ja loppuliuku. Kevättulvan vuolaat virrat voisi olla omana osana. Jos kala tulee koskesta, niin sen voisi tarvittaessa mainita, että oliko se väli pooli, vai ihan kuohusta.

Kauden ensimmäinen harjus tuli suvannosta, neljä seuraavaa vuolaasta virrasta ja korkean veden aikaan. Keskikesällä kalastin aika paljon kiven takusia ja virran reunoja. Toisin sanoen, keskikesän kalat tulivat koskesta. Syys harjukset puolestaan suvannosta. Harjus on minulle se pää kohde ja tästä syystä tulevan kesän kalastukseen voisin tehdä muutamia muutoksia. Kalan koolla ei ole sinänsä merkitystä, mutta tutkimusmielessä sillä on. Haluan selvittää, kuinka isoja harjuksia Rovaniemen vesistöiltä voi löytyä tänä päivänä. Harjuksen, etenkin suurharjuksen kohdalla puhutaan, että ne löytyvät suvannoista. Tämä pätee varmasti enemmän käsivarren erämaassa, kuin täällä. Voisin kuitenkin etsiä enemmän nivamaisia koskia, kuin ihan vain koskia. Keskittyä kosken niskoihin ja loppuliukuihin. En muista viime kesäistä ajatusmaailmaani niin paljoa, mutta jotenkin ajauduin aika paljon ronkkimaan keskeltä koskea kiven takusia. Monet perhokalastusoppaat, podcastit ja kirjatkin keskittyvät paljon taimenen kalastukseen. Tämä voi olla vaikutuksena siihen, että pyydän harjusta taimenelle ominaisista paikoista. Edellisessä kirjoituksessa olin kiitollinen siitä opista, jota olen Laurilta ja muutamilta muiltakin saanut perhokalastuksen suhteen. Silti, vaikka joku kertoo, että ne harjukset löytyvät suvannoista, nivoilta ja koskenniskoilta, en välttämättä osaa hakeutua sinne. Joskus se vaatii enemmän koulimista. Joskus se vaatii, että pitää itse havahtua ongelmaan.

Youtube on täynnä kalavideoita Keski-Suomen koskilta, sekä Lapin kirkkailta vesiltä. Näitä videoita on tosi kiva katsoa ja miettiä, että joskus teen kyllä retken käsivarteen tai Itä-Lappiin. Tämän hetkisellä oppimatkalla en osaa samaistua kuitenkaan näihin videoihin. En ole varma, voinko ottaa oppia niistä, päteekö täällä samat temput, kuin niissä. Toisaalta taas Savukosken Värriöjoki tai Kairijoki ovat myös Kemijoen sivujokia, niin kuin monet minunkin kalastamat joet.

No tämä ei välttämättä liity nyt tähän aiheeseen.

Yhden kesän tilastoinnista ei voi juuri päätelmiä tehdä. Se mikä itseä yllätti, on että sain kesä- ja heinäkuun aikana kaksi kalaa enemmän, kuin syys- ja lokakuun aikana, vaikka syksyn pintaperhostukset tuntuivat kalaisimmilta. Ehkä tässä hämää se, että syksyn retkiä oli kolme ja silloin sain isoimmat kalat. Syys- ja lokakuun kalan pituuden keskiarvo oli 31 cm, kun se koko kauden osalta oli 26 cm. Huhti-elokuun välillä keskiarvo oli 24.5 cm. Näitä on aivan hauska tutkia ja etenkin vuosien päästä, kun tilastoa on kertynyt enemmän. Kalojen koko ja määrä kertovat kuitenkin monesta seikasta.

1. Olen aloittelija, enkä odota saavani määrällisesti, kuin laadullisestikaan isoja saaliita.

2. Kävin yhdellä joella maksimissaan kaksi kertaa kauden aikana.

3. Kohteeni eivät ole tunnettuja suurista tai määrällisesti runsaista harjusvesistä.

Haluan nostaa esille tuon kohdan kaksi. Tämän kohdan osalta viime kesän ajatukset jakautuivat. Ajattelin, että keskityn muutamaan hyvään mestaan ja tutkin niitä. Toisaalta taas ajattelin, että tämä kesä voisi olla tutustumista mahdollisimman moneen paikkaan. Sitä se sitten olikin. Kalastin viime kesänä ainakin 14 eri joella. Yhteistä näillä on, että kaikki laskevat vetensä lopulta Kemijokeen. Yhteenkään paikkaan en tehnyt kahta retkeä enempää. Joihinkin vain yhden ja joihinkin jokiin niin, että retket olivat eri koskelle. Kalapäiväkirjan mukaan retkiä, joilla sain näitä edellä mainittuja kaloja oli 12 kpl. Retkiä kaiken kaikkiaan tuli tehtyä noin 20-25 kpl.

Tiivistettynä retkiä oli noin 23 kpl 14 eri joelle. Noin joka toisella retkellä tuli kalaa ja keskimäärin retkellä tuli kaksi kalaa. Käydyistä joista 10 antoi saalista ja neljä jätti tyhjäksi. Saadun harjuksen keskipituus oli 25 cm, taimenia ja kirjolohia tuli yhdet kappaleet, joista taimen 30 cm ja kirjolohi sen perusmitan verran, olisiko 50 cm?

Kaudella 2025 minulla oli kalastonhoitomaksun lisäksi Kemijoen yhtenäislupa, Länsi-Lapin vapalupa ja Vikajoki. Lisäksi yksittäiset ostot Meltaus- ja Raudanjoen luville. Tälle vuodelle nämä lupa-asiat ovat hieman muuttuneet. Länsi-Lapin vapaluvan sijaan joudun ostamaan tälle kesälle kolme vapalupaa, jos haluan kalastaa samoja mestoja, kuin viime vuonna. Tälle vuodelle en ole täysin päättänyt, mitä lupia aion ostaa, muuta kuin Kemijoen yhtenäisluvan. Se lupa käy niin Ylikylässä ”kotirannassa”, Tikkasenkarilla, sekä parilla pienellä johkalla. Vikajoelle tuskin tulen ostamaan kausilupaa, koska olen saanut siitä joesta koko elämäni aikana vain yhden harjuksen. Siellä on tullut käytyä kuitenkin elämäni aikana enemmän, mitä näissä monessa muussa paikassa. En ole oikein päässyt sinuiksi sen joen kanssa. Uskon kyllä, että jos siihen keskittyisi yhden kesän oikein kunnolla, niin voisi olla tosi hyvä joki. Eipä pois suljeta tätäkään vaihtoehtoa.

Rovaniemen ympäristössä olevat pienet joet kyllä kiehtovat meikää ja ovat maisemaltaan todella miellyttäviä. Viime kesänä seikkailunhalu meinasi vain mennä yli ja jossain vaiheessa piti vähän pysähtyäkin miettimään, että mitä tässä oikeasti etsitään.

Mitä sitten ensi kesänä pitäisi tehdä erilailla, ehkä paremmin? Selkeästi itselle nousee mieleen pari asiaa:

1. Keskittyminen pienempään kohde määrään. Oppisin tuntemaan joen paremmin ja sikäli parantamaan onnistumismahdollisuuksia. Paikkatuntemus.
2. Pohtia enemmän sitä, missä kohtaan koskea kalastaa. Keskittyminen nivoihin, koskenniskoihin ja loppuliukuihin. Lisäksi suvantojen kokeiluja, viihtyykö harjukset kesäisin sellaisissa.

Paikallistuntemus kehittyy ajan saatossa, kun kiertää samoja paikkoja erilaisissa olosuhteissa. Parin retken otannalla on kokeneemmankin vaikea sanoa, onko paikassa kalaa, minkä kokoista ja kuinka paljon. Aloittelijana tämä vaatii vielä enemmän kärsivällisyyttä. Etenkin mestat, joiden eteen pitää nähdä hieman vaivaa, saattavat yhden tyhjän retken jälkeen jäädä unholaan. Sellaiset paikat voivat kuitenkin olla toisella, kolmannella tai neljännellä kerralla paratiiseja. Meikän veikkaus on, että tässä lähijokikalastuksessa monet suosivat helposti saavutettavia paikkoja. Sellaisia, joihin on näppärä tehdä iltapisto tai vaikka aamupäivällä ennen iltavuoroa. Luulen, että pieni osa paikalliskalastajista näkee vaivaa ja kävelee jollekin koskelle 5 km enempää. Voin olla väärässäkin. Jos näin on, niin vähälle kalastuspaineelle jääneitä koski- ja nivapätkiä voi löytyä. Niistä voi tavoittaa myös keskivertoa vauraampia kaloja.

Kalapäiväkirjaan vielä palatakseni haluaisin puhua myös vuorokaudenajoista. Mie jaoin vuorokauden neljän tunnin ajanjaksoihin, eli 06.00-10.00 on aamupäivä, kello 10.00-14.00 on keskipäivä ja niin edelleen. Yökalastusta tuli harrastettua loppujen lopuksi aika vähän, joten kalojen saanti jakautui melko tasaisesti muille, kuin aamuyön tunneille.

Aamupäivällä 06.00-10.00 välillä sain yhden kalan. Keskipäivällä 10.00-14.00 välillä tuli eniten, eli kahdeksan kalaa. Iltapäivällä, illalla ja yöllä tasaisesti 6 kalaa jokaiseen ajanjaksoon. Tästäkään ei voi kovin isoja johtopäätöksiä tehdä. Aamuyö jäi nollalle siksi, että en kertaakaan kalastanut kello 02.00 ja 06.00 välillä. Jos en ihan väärin muista, niin aamuisia retkiä tuli tehtyä jonkin verran, joten siitä voi jotain päätelmiä tehdä, että harjuksen syönti ei ole ehkä parhaimmillaan 06.00-10.00 välillä. Toki tämäkään ei ole mikään kiveen hakattu totuus.

Kylläpä sitä vain jo odottelee tulevaa kautta. Laitan tähän loppuun vielä kuvat näistä perhoista, joilla viime kauden aikana kaloja sain. Kiva kun löysit blogiini.

EDIT: Huomasin, että olen aina kirjoittanut Pheasant Tail perhon Phaesent tail. Pahoittelut tästä. Olen korjannut tähän artikkeliin oikean nimen, mutta vanhoihin jääköön väärä.